Startattiin siis maanantai aamuna Worthingista kotimatkalle, välietappina ensimmäiseksi Brighton. Käytiin katsomassa Brighton Pier, Paviliongin puutarha, kaupungin pikkukujia ja ennen pitkää automatkaa tietysti myös syömässä. Kolmen aikaa iltapäivällä jatkoimme matkaa Doveriin, rantateiden kautta. Mukavampi ajella pienempiä teitä, joilla näkymätkin ovat ainakin 100 kertaa paremmat kuin moottoriteillä. Ja MINÄ ajoin, myös tämän matkan. Ajatus vasemmalla puolella tietä ajamisesta tuntui todella oudolta, mutta ei se sitä loppujen lopuksi ollutkaan. Olihan siinä väärän puoleisen liikenteen seassa elänyt jo puoli vuotta. Lähinnä ajatus oikealla puolella ajamisesta tuntui oudolta. Nopeasti kaikkeen tottuu. Isäkin joutui Ranskassa miettimään, että kumpaanhan suuntaan tätä liikenneympytää nyt kuuluu ajaa. :D
Englannin Doverista siis lauttalaivalla Ranskan Calaisiin ja matka jatkui yötä vasten Ranskan, Belgian ja Hollannin kautta Pohjois-Saksaan. Matka minulla ja Ellalla sujui joutuisasti takapenkillä nukkuessa. Vaikka saihan sitä asentoa muutaman kerran hakea ja vaihtaa, ja silti selkä, jalat ja niska olivat kipeät.
Aamupalalle pysähdyimme Eckernfördeen, josta matkaa jatkoimme Kappelniin. Päivää päädyimmekin siellä viettämään reiluksi pariksi tunniksi ihanalle hiekkarannalle ja kaikki muut paitsi Ella uskaltautuivat uimaan virkistävään Itämereen. Päivä oli ihanan lämmin, asteet nousivat lähemmäs +30. Jokainen taisi nukkuakin rannalla pienet päikkärit ja oli hyvä jatkaa matkaa Flensburgiin syömään. Kaikki paikat, joissa Saksassa pysähdyimme olivat meren rannalla ja matkat näiden välillä taitoimme luonnon kauniita teitä pitkin ja vältimme tylsiä moottoriteitä.
Kappelnin hiekkarannalla |
Storebeæltsbroe |
Juutinrauma |
Mutta on tämä vaan niin outoa olla täällä, hyvässä mielessä!
Nyt toivotaan, että ilmat täälläkin paranisi (Englannissa nyt siis helteet, eikä sateista tietoakaan!) ja pääsisi nauttimaan tästä parin viikon lomasta oikein kunnolla ennen töiden alkua. Mä olen nyt kyllä aika onnellinen!
Englannissa ollessani sain paljon uusia kokemuksia ja näin monia uusia paikkoja! Kaikesta en ole tänne edes pystynyt/kerennyt kertomaan, kun on tapahtunut niin paljon kaikkea. Nyt yhtä suurta kokemusta rikkaampana kohti uusia seikkailuita ja sen myötä tämän "päiväkirjan" matka myös päättyy.
Saa nähdää mihin tämä elämä viel kuljettaa!